Siirry pääsisältöön

Tekstit

Videot

Huomioita kaksoiselämästä

Kun on puolet viikosta ilman lapsia ja toisen puolen intensiivisesti lasten kanssa, alkaa selvästi tuntua siltä, kuin eläisi sekavaa kaksoiselämää. Eikä se huono juttu ole. Mutta siirtymävaihe kahdesti viikossa pistää hetkeksi miettimään, että kukas minä tässä tulevassa puoliskossa olinkaan. Pian alkaa äitivaihe siitä, kun koululainen tulee keittiönpöydän ääreen tekemään läksyjä, orientoituu hetken pelaamalla ja olemalla hiljaa. Sen ajan äiti orientoituu äitirooliin. 
Sitten päiväkodista pienempi, jolla on valtavasti asiaa ja joka on selvästi kasvanut ainakin vuodella muutamassa päivässä ja haluaa näyttää kaiken, minkä osaa. Uusilla lenkkareilla pääsee ennen näkemätöntä vauhtia ja niillä pitää vetää lähitienoo ympäri, se on se pienemmän orientoitumisvaihe. 
Äitimoodi alkaa rytinällä ja tiukalla intensiteetillä se vedetään loppuun. Sitten täys hiljaisuus. Tässähän voisi helposti käydä niin, että yksinolon alettua rytmi muuttuu ja oleminen menee ranttaliksi tai sitten älyttömäksi suori…

Viimeisimmät blogitekstit

Tulta päin, meillähän on kivaa!

Lavastustaidoista ja ilokasoista

Hop hop, tapa tyyny ja virkisty!

Kuulosuojaimet, kolmiodraama ja hirveä tsemppihenki

Vain Pentti Nieminen kainalossa

Nyt mennään!

Eläinkylpylä, kuoliovarpaat ja tuhma kisu. Eli tavallinen ilta.

Niin me tilattiin pizzat kaatopaikalle

Täydelliset äidit uima-altaalla ja rusinapulla

Ärinä-äiti yrittää olla zen