Nyt minä alan mielenkiintoiseksi henkilöksi

Työväenjuhlatervehdys! Ostin lapsille pikkumunkkeja, jotta voidaan kemuttaa naamat sokerissa, mutta täytynee tehdä toinen kauppakierros, kun jäljellä on enää sokerit pussin pohjalla. Ja rinnuksilla.

Pakoilen yksinäiseen kotiin menoa hoitamalla muka asioita kahvilan nurkasta käsin. Välillä hiljainen koti on karmiva paikka, toisena päivänä taas vain hurmaavan rauhallinen oma pesä, jossa vietän mielelläni aikaa. Sotken tai siivoan juuri niin kuin huvittaa. Tai pidän sirkusta lasten kanssa. Ei tänään. Sitä paitsi ilmaisen kuukauden Netflix lakkasi toimimasta.

Luin juuri ohjeita TOSI HYVÄN blogin kirjoittamiseen ja huomasin, että eihän tämä homma skulaa pätkääkään ohjeiden mukaisesti. Että nyt on sekoitettu päiväkirja työntekoon pahemman kerran. Aloin heti munkki suussa suunnitella, miten minusta tulisi valtavan mielenkiintoinen henkilö, jonka päivästä jokainen tahtoo lukea tasan heti töistä kotiin päästyään, mieluiten jo bussissa tai ratikassa. Tai sellainen someidoli, jota jokainen teinistä vaariin tahtoo matkia.

Miten ihanasti minä ohjastan lapsiani elämän pikku kivikasojen yli, olen hurmaavan kimaltava ja viisas, niin ihana, että somekanavat menevät tukkoon ja tarvitaan putkimies ja body guard, jotta jokin roti pysyy fanituksessa.

Ohjeissa ei lue, miten tämä tehdään. Miten saadaan eronnut ja vähän väsynyt mutsi tähdeksi sometaivaalle, satatuhatta lukijaa ja seteleitä satamaan ikkunoista keittiönpöydälle? Se on niin kiva mielikuvakin. Minä pyjamassa keittiönpöydän äärellä Pentti sylissä, kahvimuki kädessä, silmäpussit kahvimukissa ja setelit sen kun leijailevat ikkunasta pöydälle pinoon. Eikö olekin kaunista?

Voisin ensin koittaa koukuttaa lukijoita olemalla äärimmäisen mielenkiintoinen, vähän ehkä kyseenalainenkin, jotta tulisi kunnon sanailua kommenttikenttään, ehkä vähän ärsyttävä, mutten liikaa. Esimerkiksi aiheet "Ei lasta saa laittaa päiväkotiin" tai "Jokaisen pitäisi äänestää persuja" voisivat toimia, olisivat haastavia. Siitä se suosio lähtisi ja rahavirrat pamahtaisivat auki aika pian, luulen.

Ihan on sormen päissä tulollaan lisää hyviä ideoita. Käväisen nyt kaupassa hakemassa munkkeja ja jatkan sitten, kannattaa pysyä eetterissä valppaana.

Ei se oo niin justiinsa, jollei aina skulaa. Simaterkuin, Tiina ja hylätty Pentti.